Löysin lehtikorista kirjan nimeltä Liha - Kaikki lihasta laitumelta lautaselle. Voin sanoa, ettei ollut oma lehtikori. Kirjassa on 510 sivua eli raamatun verran ilosanomaa lihansyönnistä ja liharuokareseptejä. Hirveätä jorinaa tuotantoeläinten hyvinvoinnista, kun ei ne nyt oikeasti hyvin voi.

"Kasvatusolosuhteiden on oltava sellaiset, että eläimen on hyvä olla ja sen luontaiset tarpeet otetaan mahdollisimman hyvin huomioon", että tällaista. Ehkä avainsana on "mahdollisimman" eli kun ei ole mahdollista, mitäpä tuosta, kohdellaan niitä sitten mahdollisimman huonosti. Ai niin, mutta Suomessahan lihantuotanto on niin itkettävän kaunista kuin kirjan poseerauskuvat eläimistä. Pahoilla muilla mailla on ongelmia. Suomessa kaikilla on kivaa, emännät ja isännät halailevat nautojansa auringon laskiessa, vihreillä pelloilla. Tämä kirjahan vituttaa ihan yhtä paljon kuin maitopurkin kyljissä liukumäkeä laskevat reppuselkäiset lehmät.

Masentava uutinen on, että suomalaiset syövät lihaa ihan tuhottomasti. Joku Lihatiedotus kommentoi tätä käsiään yhteen hieroen. Siis onko meillä Lihatiedotuskin olemassa? Voi veljet, paras paikka maailmassa olla töissä esim. jonkun ase/tupakka/ihmiskauppa yms. firman lisäksi. Ottaa pannuun kaikki "ravitsemustieteilijät" ja fitnesspellet muovirasioineen, jotka aina toitottavat, että kyllä proteiinia pitää lihasta saada. Punainen liha tuntuu olevan pannassa "ravitsemustieteilijöiden" listalla, mutta kyllä nyt kanaa saa mättää ja ainakin kalaa PITÄÄ syödä, muuten kuolee, välittömästi. Ja on se niin kiva, kun siitä lintuparasta halutaan syödä vaan reidet ja siivet, Suomen kansa vielä mielellään hunajamarinoituna. Eipä mittään, laitetaan reidet kasvamaan niin helvetin isoiksi, etteivät broilerit pystyssä tahdo pysyä.

Asiasta kukkaruukkuun, kävelin kadulla sen bulimikkojen suosikkipaikan ohi (syö niin paljon kuin jaksat) ja siellä on kuulkaas siipibaari. Ei nyt voi olla todellista. Paras lopettaa nyt, vitutukseen voi kuolla.